Punainen sessio: 10.45-11.25


Lounaisrannikon (LOURA) -alueen vesialan tutkimusyhteistyön kehittäminen

Latva Martti, FT, johtava hankepäällikkö

Lounaisrannikon alueella (LOURA) on voimakas vesialan keskittymä, joka koostuu yrityksistä, tutkimusyksiköistä sekä korkeakouluista. Alueella on erittäin hyvää alan tutkimusta ja koulutusta. Näitä toimijoita ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi sekä Turun yliopisto.

LOURA-alueen vesialan kehityksen haasteena on toimijoiden hajanaisuus. Vesialan laajuudesta johtuen osaaminen on varsin monialaista. Yritykset ovat tyypillisesti keskittyneet suhteellisen kapealle sektorille sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaaminen on jakaantunut hajanaisesti eri organisaatioille ja myös organisaatioiden sisällä. LOURA-alueella on myös osaamista, jota ei ole aiemmin yhdistetty vesialaan, mutta joka voisi merkittävästi tukea vesialan innovaatioita, mikäli yhteistyömahdollisuudet kartoitettaisiin ja yhteistyö saataisiin käyntiin.

LOURA-alueen vesialan tutkimusyhteistyön kehittäminen -projekti toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun, Pyhäjärvi-instituutin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Projektissa kartoitettiin LOURA-alueen tutkimus- ja oppilaitosten vesialan osaaminen, tutkimusvälineistö ja tutkimuspalvelut. Tehtiin hankerahoitusselvitys sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä. Mahdollisia alueen vesialan pilottikohteita kartoitettiin sekä suoritettiin yrityksille suunnattu kysely niiden vesialaan liittyvistä näkemyksistä, tarpeista ja toiveista. Alueen tutkimusosaamisen keihäänkärjet identifioitiin ja tunnistettiin niihin sopivat kehittämishankeideat, joista saatiin alku yhteiselle hankehakusalkulle. Lisäksi järjestettiin vesialalla toimiville ja vesialan ratkaisuja hyödyntäville yrityksille ’Yhteistyöllä vesiliiketoimintaa lounaisrannikolle’ -workshop, jossa tutkijat ja alan yritykset kohtasivat. Workshopissa jaettiin tietoa alueen vesiosaamisesta, lounaisrannikkoyhteistyöstä sekä Tekesin ja EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista vesialan yrityksille. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin alueen vesialan yritysten näkymiä ja kokemuksia erityisesti T&K-toimintaan liittyen.


Aurinkoenergialiiketoiminnan pullonkaulojen avaaminen systemaattisella valmennuksella ja TKI-ekosysteemin kehittämisellä

Karirinne Suvi, TkT, yliopettaja; Heikkinen Teemu, insinööri (AMK), projektipäällikkö; Olenius Meri, insinööri (AMK), projekti-insinööri; Lähde Petri, insinööri (AMK), projekti-insinööri

Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat ovat laskeneet viidesosaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti aurinkosähköjärjestelmien tuotantoketjussa toiminnan arvo on siirtynyt ketjun alkuvaiheen materiaali-, kenno- ja moduulivalmistuksesta säätö- ja kontrollielektroniikan laitevalmistuksen sekä kokonaisjärjestelmätoimitusten projektihallinnan sekä käyttö- ja huoltotoiminnan kohdalle.

Tämä tarkoittaa sitä, että ketjussa arvo on oikeassa paikassa suomalaisia yrityksiä ajatellen ja aurinkoenergialiiketoiminnan kehittymiselle Suomessa on olemassa kaikki edellytykset. Haasteita löytyy vielä niin aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisessä kuin myös itse aurinkoenergiateknologioiden jalkauttamisessa kuluttajien keskuuteen. Kuntien aurinkoenergiarakentamiseen liittyvät kaavoitus- ja rakennuslupakäytännöt sekä energiayhtiöiden lupa- ja sopimusprosessit vaihtelevat huomattavasti. Näistä eroista johtuen aurinkoenergiaa hankkivat asukkaat, yritykset tai yhteisöt ovat tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa asuin- ja toimintakunnastaan riippuen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoi SOLARLEAP Satakunta -hanketta. Hankkeessa toteutettavien pilottikohteiden avulla pyritään luomaan osallistuville yrityksille kotimarkkinareferenssejä, joiden avulla yritysten on mahdollisuus kehittää myös kansainvälisille markkinoille sopivia liiketoimintakonsepteja. Kuntasektorin kanssa tehtävän yhteistyön avulla integroidaan aurinkoenergiatietotaito osaksi kuntien rakennusvalvontaorganisaatioiden osaamista. Oppilaitospilottitoteutuksilla tavoitellaan osallistuville opiskelijoille parempia työelämävalmiuksia siten, että oppilaitospilotit toimivat ensimmäisenä referenssinä työllistymiselle tai uuden oman liiketoiminnan ja yrittämisen aloittamiselle. Oppilaitospilottien pitkäaikaisseurannalla tuotetaan uutta tietoa aurinkoenergiajärjestelmien toiminnasta ja investoinnin takaisinmaksuajasta Suomen olosuhteissa kerättävän seurantatiedon avulla. Tämä on tärkeää tietoa erilaisten liiketoimintamallien kehittämisessä ja tiedon avoin saatavuus on tärkeää alan profiilin nostossa suomalaisten kuluttajien ja päättäjien silmissä.


Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan

Myllymaa Tapio, KM, lehtori

Ammattikorkeakoulut tukevat alueensa kehitystä ja vastaavat osaltaan kansalaisyhteiskunnan kasvavaan merkitykseen julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla. Tässä työssä yhteistyösuhteet alueen järjestötoimijoiden kanssa ovat hyvin tärkeitä. Yhdessä voidaan olla turvaamassa hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä ja erityisesti sen tarpeellista edelleen kehittämistä. Opetuksessa tapahtunut muutos tukee opiskelijaa aktiivisempana toimijana, oppijana, yrittäjänä ja yhteistyökykyisenä verkosto-osaajana. Hän on siis myös järjestöille, seurakunnille ja vapaaehtoistyötä järjestäville kunnille arvokas voimavara. Yhdessä järjestöjen kanssa voimme varmistaa, että arvokas järjestötyö vapaaehtoisineen ei jää vieraaksi tuleville ammattilaisille.

Vapaaehtoistyö sisällytettiin sairaanhoitajien opetussuunnitelmaan vuoden 2013 syksystä alkaen. Heillä on opintojaksoon liittyen teoriaopintoja.  Sen jälkeen he tekevät 60 tuntia vapaaehtoistyötä siihen liittyvine tehtävineen.  Kokemuksia aletaan nyt kerätä systemaattisesti myös lähiseudun oppilaitosten lähihoitajakoulutusten toteutusten osalta.

Esityksessä käsitellään sairaanhoitajien koulutuksen vapaaehtoistyön lähtökohtia, toteutustapaa ja saatuja kokemuksia Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opintoinaan sairaanhoitajaopiskelijat tekevät rikasta vapaaehtoistyötä Suomen monipuolisessa yhdistyskentässä. Tämä on sekä oppilaitoksen että järjestöjen haaste, johon kannattaa vastata.  Nyt voi sanoa, että järjestöt ovat osoittautuneet halukkaiksi tarjoamaan opiskelijoille vapaaehtoistyötä sekä tarvittavaa tukea ja valmennusta tehtäviinsä. Meille lähes kahdensadan opiskelijan vuosittainen kokemus vapaaehtoistyöstä on asia, josta järjestöt ansaitsevat suuret kiitokset. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikki osapuolet voittavat, aito win–win-tilanne.


Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Vaininen Satu, YTT

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tutkimusryhmä suuntaa tutkimuksen ja kehittämisen fokuksensa sellaisiin lasten ja nuorten hyvinvointiaedistäviin työkäytäntöihin ja työmenetelmiin, joiden ideat perustuvat vahvasti lasten sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia edistäviin toiminnallisiin asiakastyön menetelmiin.

Yhdeksi tutkimus- ja kehittämiskohteeksi tutkimusryhmässä on valittu lasten ja nuorten kehotietoisuuteen liittyvien työmenetelmien kehittäminen. Tätä tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään kolmivuotisessa SomeBody®-hankkeessa, johon on saatu rahoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hankkeessa tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä edistävä SomeBody®-menetelmä ja tutkia menetelmän vaikuttavuutta lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikuttavuuden tutkimiseksi hankkeessa kehitetään myös SomeBody®-työmenetelmän arviointimalli. Lisäksi tavoitteena on kehittämistyön pohjalta kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa olevia sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisia käyttämään uutta menetelmää sekä levittää mallia sovellettavaksi lasten- ja nuorten palveluiden toimintaympäristöön ammattilaisen sovellettavaksi.

Hankkeen lähtökohtana on, että tutkimusryhmän toimijat suunnittelevat eri toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten kanssa yhdessä lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen Somebody -menetelmän toteutukset alakoulun, yläkoulun, lastenkodin sekä ammatillisessa koulutuksen toimintaympäristöissä. Niissä toteutetaan 11–14 ryhmämuotoista 8–10 kerran tapaamista, joissa käytetään SomeBody ®-menetelmää. Menetelmää on aikaisemmin testattu SAMKissa toteutetuissa piloteissa vuosina 2011–2014; tältä pohjalta menetelmää ja toteutusta suunnitellaan, kehitetään ja tutkitaan nyt yhdessä toteutusympäristöissä toimivien ammattilaisten kanssa. Myös varsinainen kohderyhmä, lapset ja nuoret, on alusta lähtien mukana työmenetelmän ja toiminnan suunnittelussa. Yhteistyökumppaneina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, WinNova (ammatillinen oppilaitos), Tampereen yliopisto (Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, sosiaalityö), Mehiläinen Oy (Lastensuojelulaitos Eemeli) sekä Porin kaupunki (Kuninkaanhaan yläkoulu) sekä Ulvilan kaupunki (Friitalan alakoulu).

Hankkeessa tuotetaan SomeBody®-menetelmän toimivuuteen, arviointiin sekä sovellettavuuteen liittyviä julkaisuja. Julkaisut ja opinnäytetyöt toteutetaan yhdessä hankkeen eri toimijoiden sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. 


Lääkelaskennan massiivikurssi – havaintoja pilotoinneista

Ketamo Harri, FT, vanhempi tutkija

Avoimet maailmanlaajuiset massiivikurssit, MOOC, ovat varsin lyhyessä ajassa nousseet yhdeksi verkko-opetuksen trendeistä. Massiivikurssien suurin ero kaikkeen muuhun verkko-opetukseen on datan hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä ryhmäkoon skaalaus kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin niin, että kurssi on yhden opettajan tai opettajatiimin vedettävissä.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyössä tuottama lääkelaskennan massiivikurssi kattaa lääkelaskennan matematiikan sairaanhoitajan tarvitsemassa laajuudessa. Kurssi on tarkoitettu opintoja aloittavalle opiskelijalle tai työelämässä olevalle henkilölle aikaisemmin opitun kertaamiseen.

Kurssin pedagogisena pääteemana on lääkelaskuihin liittyvien pelkojen ja epävarmuustekijöiden poistaminen, sekä oman osaamisen systemaattinen arviointi ja kehittäminen. Kurssin runkomateriaalin sisällöt on käsikirjoitettu vastaamaan työelämässä eteen tulevia tilanteita, jolloin matematiikan ohella opiskelijalle jää käytäntöön liittyviä muistikuvia laskujen suorittamisesta, laskettujen annosten suuruusluokista sekä hyvistä toimintatavoista. Käytäntöön linkittyvän materiaalin odotetaan tuottavan pysyvämpiä ja laaja-alaisempia oppimiskokemuksia kuin puhtaasti laskentaan keskittyvillä vidoilla olisi voitu saavuttaa.

Kurssia pilotoitiin syksyllä 2014 Metropoliassa. Päätuloksena voidaan todeta käytännönläheisten runkovideoiden motivoineen opiskelijoita keskimäärin hieman aikaisempaa parempiin tuloksiin. Huomionarvoista kuitenkin on, että usealle heikomman lähtötason omanneelle opiskelijalle matematiikan löytäminen käytäntöön keskittyvistä videoista on vaikeaa, mikä näkyi lopputestissä suoriutumisessa. Tässä mielessä kurssi palvelee lähinnä niitä, joilla on perusmatematiikka hallussa ja jotka pystyvät löytämään materiaalista ammatillisen, motivoivan, ulottuvuuden. Ennen globaalia julkaisua kurssiin pyritään vielä lisäämään elementtejä, jotka auttavat myös perusmatematiikan puutteellisten taitojen omaksumista.