Valkoinen sessio: 14.00-14.40


Kiinteistön vesijärjestelmien riskienarviointi

Kaunisto Tuija, DI, kehittämispäällikkö; Pelto-Huikko Aino, DI, tutkija

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on laadittu toimenpideohjelma talousveden turvallisuuden varmistamiseksi sekä vesihuoltolaitoksille että jätevedenkäsittelylaitoksille. Väliin jäävää kiinteistöäkään ei ole unohdettu, vaan kiinteistölle laaditaan oma riskienhallintalomake niin talousveden kuin jätevedenkin osalta. Yhteisen verkoston ja yhteisen tavoitteen (puhdas juomavesi ja saastumaton verkosto sekä jätevesiverkostoon vain sinne kuuluvat) vuoksi yhteistyö kiinteistön omistajan ja vesihuoltolaitoksen välillä on toivottavaa.

Kiinteistön omistajat ovat vaihtelevalla tavalla tietoisia omista velvollisuuksistaan ja omistamistaan verkostoista. SAMKin Vesi-Instituutti WANDERin toteuttama Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda verkostoon liittyvää tietoutta kiinteistön omistajalle. Hankkeessa on laadittu olemassa oleville kiinteistöille vesijärjestelmien riskinhallintajärjestelmän perustaso ja suunnitelma sen jalkauttamiseksi. Kiinteistöjen omistajien vastuulla olevista kylmän ja lämpimän veden järjestelmistä aiheutuvat veden laatuun liittyvät vaarat tunnistettiin ja niihin liittyvien riskien vähentämiseksi esitettiin hallintakeinoja. Jätevesijärjestelmien osalta hankkeessa tunnistettiin viemärien toimivuuteen sekä kiinteistöillä tuotettavan jäteveden laatuun liittyvät vaarat.

Riskienhallintalomake on vapaasti saatavilla. Se tultaneen integroimaan olemassa oleviin kiinteistön huoltokirjoihin.


Oppimista olohuoneissa

Ruohomäki Susanna, YTM, informaatikko; Kippasto Katrin, MA, informaatikko; Laineenoja Elina, fil. yo., hallintotiet. yo., tietopalvelusihteeri

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastossa tiedonhankinnan opetusta uudistettiin osallistavaan suuntaan syksyllä 2014. Uteliaisuus, halu ja tarve kokeilla erilaisia toimintatapoja antoivat sysäyksen tiedonhankinnan opetuksen muutokselle. Jo aiemmin opinnäytetyövaiheen tiedontarpeita palvelemaan lanseerattiin INFOtelakka-palvelu. Se tarjoaa henkilökohtaista tiedonhaun opastusta ajanvarauksella kampuskirjastoissa.

Hyvät kokemukset opinnäytetyövaiheen ohjauksista antoivat mallin aloittavien opiskelijoiden tiedonhan-kinnan ohjaukseen. Tiedonhaun harjoittelu liitettiin luontevaksi osaksi eri opintojaksojen tehtäviä. Pienryhmät hakevat informaatikon ohjauksessa tietoa tehtäväänsä, rajaavat näkökulmaa ja miettivät hakusanoja. Tietolähteinä hyödynnetään tietokantoja, e-aineistoja ja painettua materiaalia. Kampuksen informaatikot tekevät yhteistyötä opintojaksojen opettajien kanssa tehtävän ja aikataulutusten suunnittelussa. Ohjausten ajankohdat merkitään opiskelijoiden työjärjestykseen.

Kirjaston tiloja uudistettiin osallistavan ohjausmallin myötä. Kirjastotilojen läheisyyteen sisustettiin oppijan olohuoneita. Ne organisoitiin yhteistyössä SAMKin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Opiskelijaryhmät lainaavat läppärit kirjastosta ja valitsevat mieluisan oppimistilan.

Aikuisopiskelijoiden tiedonhankintaa kehitettiin verkko-ohjauksena. Opiskelija saa ohjauksensa sananmukaisesti kotiin omaan olohuoneeseensa. Verkko-ohjaus toteutetaan HILL-verkko-opetusjärjestelmällä. Ohjaus tapahtuu tekniikan avulla opiskelijoiden omilla laitteilla kotisohvalle, työpaikalle tai kesämökin laiturille. Ohjaukset ovat kiinteä osa opinnäytetyöprosessia ja aika niihin varataan henkilökohtaisesti.

Uuden ohjausmallin luomiseen tarvittiin laajaa yhteistyötä SAMKin sisällä, monimuotoisia tiloja, lainattavia laitteita sekä opiskelijoiden ja henkilöstön aktiivista osallistamista.


Erityisliikuntalajeja pyörätuolirugbysta rauhalliseen bocciaan – fysioterapiaopiskelijoiden kokemuksia opintojaksosta

Mujunen Toni, fysioterapiaopiskelija; Javanainen-Levonen Tarja, LitT, lehtori

Fysioterapiakoulutuksen kolmen viimeisen lukukauden aikana toteutetaan soveltavan liikunnan viiden opintopisteen laajuiset opinnot. Ensimmäinen osa (2 op) sisältää johdannon soveltavaan liikuntaan, perehtymisen soveltavan liikunnan palvelutarjontaan sekä kehitysvammaisten aikuisten liikunnan ohjauksen. Toinen osa (1,5 op) sisältää erityisliikuntalajeihin ja niiden ominaispiirteisiin perehtymisen sekä sisällöllisen ja didaktisen soveltamisen eri asiakasryhmille.

Opiskelijat valitsevat liikuntalajin oman mielenkiintonsa mukaan. Tehtävä voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai pienryhmätoteutuksena. Esimerkkijaksolla opiskelijat valitsivat tehtävikseen muun muassa vammaisten moniottelun, näkövammaisten maalipallon, pyörätuolirugbyn ja -tanssit, keilailun sekä boccian.

Esityksessämme loppuvaiheen fysioterapiaopiskelija havainnollistaa opintojakson sisältöä valokuvin ja videoin sekä reflektoi kokemuksiaan ja tarkastelee opintojakson hyötykäyttöä työelämässä. Tarkastelu perustuu viimeisimpiin opintojaksopalautteisiin, joissa esimerkiksi kahden opiskelijaryhmän palautteiden (N=23 opiskelijaa, N=20 opiskelijaa; 100 %) keskiarvot olivat 4,5 ja 4,7 (maksimi 5).  Palautteissa opiskelijat kiittivät erityisesti opintojakson monipuolisuutta, ohjausvarmuuden lisääntymistä, ideoiden jakamisen tärkeyttä, mielekästä toteutusta ja ideoiden sovellettavuutta työelämään. Kehittämisehdotuksena mainittiin opintojakson laajuuden lisääminen ja aitojen asiakkaiden integroiminen opintojaksoon.

Soveltavan liikunnan viimeinen osa (1,5 op) toteutuukin asiakasyhteistyössä. Siinä vaiheessa opiskelijat voivat syventää osaamistaan toteuttamalla toisen osan sisältöjä asiakasryhmille. Esimerkiksi vammaisten moniottelu jalkautettiin espanjalaiseen TetraSport Wellness -kuntoilukeskukseen viime vuonna kahden SAMK-opiskelijan kansainvälisen vaihdon yhteydessä. Näin opetuksessamme kehitellyt soveltavan liikunnan ideat leviävät jopa kansainväliseen käyttöön – puhumattakaan Satakunnasta ja Suomesta yleensä.


Satakunnan maaseutumatkailun kehittäminen

Vahela Soile, restonomi, projektipäällikkö

Maaseutumatkailu on kasvuala, jonka yrittämisen mahdollisuuksien ja kysynnän arvioidaan lisääntyvän. Matkailualalle odotetaan syntyvän jopa 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Matkailupalveluiden kulutuskysyntä luo tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle myös Satakunnassa.

Maaseudulle suuntautuvalla matkailulla ei ole maakunnassa ollut selkeää kehittäjätahoa. Tähän haasteeseen vastattiin SAMKin vetämällä Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihankkeella (1.9.2013–31.12.2014). Hankkeen onnistumisina voidaan pitää maaseutumatkailun kehittäjä- ja hanketoimijoiden verkottumista ja yhteistoiminnan tiivistymistä sekä valtakunnallisen tiedon tuomista Satakuntaan. Hanke tiivisti muun muassa maakunnan luontomatkailutoimijoiden sekä hyvinvointimatkailuyrittäjien verkostojen syntymistä.

Yritysverkostoissa tuotteistettiin uusia matkailupalvelujen kokonaisuuksia yli 20. Uusissa tuotteissa on mukana laajasti koko maakunta. Pohjoisessa voit uusien tuotteiden avulla tutustua kehrääjälintuun kevätretkellä Pohjankankaalla, rannikolla pääset valokuvaten Selkämeren kauneimmille saarille ja syvässä Satakunnassa saat vatsasi täyteen maakunnan herkkuja tutustuen samalla maalaiseen kulttuuriperintöön. Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman Elämysten tuotteistaminen -opintojaksolla opiskelijat tuotteistivat yhteistyössä yrittäjien kanssa yhteistyötuotteet valmiiksi yrittäjien ideoista.

Hankkeelle oli selkeä tarve, minkä osoittivat reilun vuoden aikana yli 100 hankkeeseen osallistunutta yritystä ja yli 600 hankkeen tiedottamisen piirissä ollutta toimijaa.

Työtä jatketaan hankkeella Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 2, 1.9.2015–30.6.2018. Tavoitteena on lisätä maakunnan maaseutumatkailussa toimivien tahojen valmiuksia yhteistyöhön ja uusiin kehittämistoimenpiteisiin siten, että maaseutumatkailu toimialana kasvaa edelleen. Yhteistyön tiivistymisen kautta toimijat yhdessä tunnistavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittävät kannattavaa liiketoimintaa.

Satakunnassa maaseutumatkailun kehittämisessä tulisi huomioida erityisesti luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailu. Teemat tukevat niin alueellista, maakunnallista kuin valtakunnallista matkailun kehittämistyötä.


Poikkitieteellinen opintojakso – Meriteollisuuden liiketoiminta

Santanen Teemu, DI, lehtori

SAMK järjesti tammikuussa 2015 kaksipäiväisen seminaarin, jonka tavoitteena oli syventää kuulijoiden ymmärrystä ja tietämystä mahdollisuuksista ja haasteista, joita yritys kohtaa lähtiessään avaamaan vientimarkkinoita erityisesti Norjassa öljy- ja offshoremarkkinoilla. Seminaariin osallistui suomalaisia offshorealan toimijoita, pääasiassa pk-yrityksiä länsirannikolta, ja iso joukko SAMKin opiskelijoita.

Seminaarin lopputuloksena yritykset saivat kootussa paketissa arvokasta tietoa helpottamaan toimintaansa sekä karkean etabloitumissuunnitelman. Opiskelijat puolestaan saivat hyvää tuntumaa aitoihin yritysten haasteisiin ja mahdollisuuden päästä työskentelemään ja kontaktoitumaan eri yritysten kanssa.

Tekeminen ei päättynyt näihin kahteen päivään, vaan työ jatkuu etenkin opiskelijoiden osalta vielä koko kevään. Yritykset käynnistivät erinäisiä Norjan markkinoille pääsemiseen liittyviä caseja, joita opiskelijat pääsevät ryhmissä kevään aikana toteuttamaan. Case-aiheet ovat todellisia ja aitoon tarpeeseen.

Yritykset saavat kaipaamiaan käsipareja auttamaan ponnisteluissaan ja pääsevät seuraamaan opiskelijoiden, potentiaalisesti tulevien työntekijöidensä, tekemistä läheltä. Opiskelijat puolestaan saavat opintopisteiden lisäksi loistavan tilaisuuden päästä tekemään todelliseen tarpeeseen täysin aitoja töitä yritysten kanssa ja näkemään uusia toimintaympäristöjä. Lisäksi he tietysti saavat jalkaa yritysten ovien väliin.

Projekti päättyi ennen kesää 2015. Lopputulosta ja kokemuksia hyödyntäen pääsemme tarjoamaan tulevillekin SAMKin opiskelijoille mahdollisimman todellisia ja mielenkiintoisia oppimismuotoja ja auttamaan alueemme yritysten tarpeissa.