Vihreä sessio: 9.15-9.55


Vaikuttavat tavat kehittämisen tukena

Hirvonen Eila, TtT, yliopettaja; Teeri Sari, TtT, yliopettaja

Vaikuttavat tavat -hanke ((VATA) on OKM:n rahoittama kaksivuotinen (2013–2015) hanke, jota toteuttaa seitsemän ammattikorkeakoulua. Kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan.

Hanke jakautuu osatavoitteisiin, joista SAMKin yksi keskeinen tavoite on työelämäyhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on tunnistaa ja kehittää useita paikalliseen käyttöön soveltuvia tai näyttöön perustuvia toimintatapoja työelämään. SAMKin VATA-hankkeessa yhteistyösopimus työelämän kanssa on laadittu Porin perusturvakeskuksen, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Satakunnan Syöpäyhdistyksen ja KASTE-hankkeen kanssa. Opiskelijoita hankkeessa on noin 34 ja he ovat suurimmaksi osaksi ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Yhtenä osatavoitteena on, että ylemmän korkeakoulututkinto-opiskelijat käyttävät omassa kliinisessä työssään alansa pätevintä tietoa ja opintojensa päätyttyä heillä on tieto ja taito viedä itsenäisesti läpi vastaavia kehittämistehtäviä työelämässä. SAMKin asiantuntijoita hankkeessa on 11. SAMKin osahankkeessa tutkimusnäyttöä tuotetaan uuden toiminnan arvioinnin tueksi hyvinvointiteknologian sovelluksista, perhetyön kehittämisestä, kuntouttavasta työotteesta, kuntoutusketjun yhtenäistämisestä, potilaan osallisuudesta ja toiminnallisista menetelmistä. Tuloksena on yhteisten toimintatapojen löytäminen alueen työelämän kanssa ja paikallisten verkostojen vahvistaminen. Ne edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Tuloset raportoidaan opinnäytetöinä ja erilaisina julkaisuina.


Diabeetikon omahoidon tukeminen verkko-ohjauksella – alueellisen toimintamallin kehittäminen Satakunnan alueella

Olli Seija, TtT, lehtori,

Tausta: Kolmiloikalla vaihtovirtaa on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun liittouman (CoastAL) yhteishanke, joka tarjoaa mahdollisuuden ammattikorkeakoulujen henkilöstölle tehdä intensiivistä ja pitkäkestoista yhteistyötä työelämäkumppaniensa kanssa. Tässä esityksessä kuvataan SAMKin hoitotyön lehtorin kolmen kuukauden työelämävaihtoa, kolmiloikkaa Diabetesliittoon.

Tavoitteet ja tarkoitus: Työelämävaihdon tavoitteena on verkostoituminen ja yhteistyön tiivistyminen Diabetesliiton ja sen yhdistysten, ammattikorkeakoulujen sekä alueen terveydenhuollon organisaatioiden toimijoiden välillä. Tavoitteena on diabetesosaamisen kehittäminen ja asiantuntijuuden jakaminen verkostoissa sekä hanketyöskentelyn syventäminen eri toimijoiden kesken. Päätavoitteena on kehittää alueellisia diabeteksen ehkäisyn ja hoidon palveluja.

Toimenpiteet: Työelämävaihdon aikana (syksy 2015) pilotoidaan Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella Diabetesliiton, Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Yksi elämä -hankkeessa tuotettuja D-opiston verkkokursseja tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastaville sekä tyypin 1 diabetesta sairastavien itsearvioinnin väline D1-avain. Verkko-ohjauskurssien toteutukseen ja pilotointiin osallistuvat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen diabeteshoitajat ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat.

Tulokset: Verkkokurssin pilotoinnista saadut kokemukset arvioidaan ja tuotetaan malli verkkokurssin yhteistoteuttamisesta. Toimintamallia levitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteistyötahojen verkostoille seminaareissa ja koulutuksissa. Tavoitteena on, että verkko-ohjaus muodostuisi pysyväksi toiminnaksi osana diabeteksen hoitoketjua. Vaihdon aikana tapahtuvasta yhteistyöstä ja alueellisesta kehittämistyöstä tehty yhteistoimintamalli julkaistaan artikkelina terveysalan ammattilehdissä sekä Diabetesliiton ja SAMKin julkaisujen kautta.


Työvoiman optimointi  

Kyngäs Jari, FT, yliopettaja

Työvoiman hallinta on noussut erittäin tärkeäksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Työvoima täytyy kohdentaa mahdollisimman järkevästi, työntekijöiden ja työnantajien toiveet ja vaatimukset on huomioitava mahdollisimman kattavasti, työehtosopimuksia täytyy noudattaa, jne. Kaikki tämä on tietenkin tehtävä mahdollisimman pienin kustannuksin.

Työvoiman hallintaan liittyy paljon erilaisia seikkoja, mutta keskityn esityksessäni työvoiman optimointiin. Työvoiman optimointikin voidaan jakaa useampaan osaan, esimerkiksi työvuorojen ja työvuorolistojen optimointiin. Työvuorolistojen optimointi on näistä se, johon arkielämässä törmätään useimmin. Työvuorolistojen optimoinnissa on kyse siitä, että saadaan asetettua työntekijöille mahdollisimman hyvät työvuorot. Työvuorojen hyvyys määritellään kymmenien eri seikkojen perusteella. Noin puolet seikoista määräytyy työehtosopimuksesta ja erilaisista käytänteistä. Toinen puoli määräytyy lähinnä työntekijöiden toiveista. Työvuorolistojen optimoinnissa onkin siis pohjimmiltaan kyse siitä, että saadaan tehtävät työt allokoitua työntekijöille niin, että työnantajat ja työntekijät ovat tyytyväisiä ja että työehtosopimusta noudatetaan.


Materiaalitehokkuus rakentamisessa

Uusitorppa Mari, DI, lehtori,

Materiaalitehokkuus tarkoittaa mahdollisimman suurta hyötyä suhteessa käytettyyn materiaalipanokseen. Materiaalitehokkuus onkin yksi tulevaisuuden trendeistä rakennusalalla.

EU-rahoitteinen hanke Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa MarakeS päättyi keväällä 2015. Hankkeessa on tehty selvityksiä muun muassa seuraavista asioista:

  • Mitä materiaalitehokkuus rakentamisessa tarkoittaa ja miten se voidaan ottaa huomioon?
  • Hiilijalanjäljen laskenta pienkerrostaloon ja omakotitaloon
  • Materiaalitehokkuuden muistilista omakotirakentajalle
  • SAMKin uusi kampus ja tilatehokkuus
  • Ikkunaremontin energia- ja ekotehokkuus

Lisätietoa on Näkökulmia materiaalitehokkaaseen rakentamiseen -julkaisussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-165-5


HILLittömän hauskaa ja helppoa! Ehkä hieman haastavaakin? Kielten monimuoto-opetus HILL-konseptin avulla Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Linna Mari, FM, lehtori; Valo Annika, FM, lehtori

Käsittelemme esityksessämme HILL-konseptin käyttöä kielten monimuoto-opetuksessa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Keskitymme pohtimaan niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita monimuoto-opetus HILL-konseptia käyttäen on tuonut kieltenopetukseen SAMKíssa.

Verkko- ja monimuoto-opetus on lisääntynyt viime vuosien aikana erityisesti aikuiskoulutuksessa, myös kieltenopetuksessa. Opiskelijoiden opiskellessa työn ohessa on tärkeää löytää ratkaisu, jonka avulla opiskelija pystyisi yhdistämään työ- ja perhe-elämän sekä opiskelun. Satakunnan ammattikorkeakoulussa tähän tarkoitukseen on käytetty HILLiä vuodesta 2010 lähtien. Sen avulla verkko-opetusta voidaan jakaa internetin kautta reaaliaikaisesti.

Järjestelmän perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi erilaisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Opiskelija pystyy osallistumaan tunneille kotikoneeltaan, ottamaan osaa tunnilla käytyyn keskusteluun, näkemään opettajan esittämän materiaalin tai jakamaan materiaalia itse. Hän voi myös tarvittaessa katsoa tallenteen tunnista myöhemmin. HILL mahdollistaa myös vuorovaikutustaitojen sekä suullisen kielitaidon harjoittelun verkossa esimerkiksi pareittain tai pienryhmissä.

Alun perin HILL luotiin SAMKin Huittisten liiketalouden aikuisopiskelijoiden tarpeisiin, mutta sen käyttö on myöhemmin lisääntynyt myös muilla koulutusaloilla sekä muun muassa henkilökunnan palavereissa ja koulutustilaisuuksissa. Esimerkiksi marraskuussa 2014 HILLissä pidettiin yhteensä yli 300 tuntia ja käyttäjiä oli yli 3000. Sekä HILL-tuntien että käyttäjien määrä kasvaa koko ajan.

Kieltenopetuksessa HILL-konseptia on käytetty vuodesta 2012 lähtien. Liiketalouden aikuisopiskelijat suorittavat koko tutkintonsa monimuoto-opetuksena HILLin avulla, myös kaikki kieliopinnot. Muissa koulutusohjelmissa HILLiä on käytetty perinteisen kontaktiopetuksen rinnalla.


Satakunnan ammattikorkeakoulu teki Green Caren tunnetuksi Satakunnassa

Ruoho Jaana, KTM, lehtori

Green Care -toimintaa on tehty näkyväksi ja kehitetty Suomessa muutaman viime vuoden aikana.  Satakunnassa asia oli vielä varsin tuntematon vuonna 2013 kun Satakunnan ammattikorkeakoulu lähti toteuttamaan Maaseuturahaston rahoittamaa Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanketta (1.9.2013–30.10.2014). Hankkeen aikana kartoitettiin maakunnan Green Care -toiminta, sen luontaiset mahdollisuudet ja tiedotettiin aiheesta. Hankkeen aikana Green Care -yrittäjistä muodostui verkosto ja syntyi useita julkaisuja.

Hankkeen päätyttyä Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmä jatkoi tiedottamista Green Caren liiketoimintamahdollisuuksista ja tutkimustuloksista sekä tuotti aiheesta julkaisuja.  Yrittäjille järjestettiin verkostoitumis- ja koulutuspäivä ja yksityisten hoivakotien toimintaa kartoitettiin kyselyllä.  Tutkimusryhmä teetti opinnäytetyön jossa kartoitettiin isojen yritysten kiinnostusta hyödyntää Green Care -työhyvinvointipalveluita ja lisäksi opintojaksoyhteistyönä on kehitetty puutarhamatkailukohdetta sekä suunniteltu yrittäjistä esite.

Esiselvitys- ja tiedotushankkeessa saatu osaaminen tuotteistettiin vuonna 2015 opintojaksoksi. Tätä jaksoa tarjotaan SAMKin opiskelijoiden lisäksi muiden oppilaitosten opiskelijoille sekä maaseudun yritysneuvojille ja yrittäjille täydennyskoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmä on verkostoitunut valtakunnallisesti ja on mukana valtakunnallisessa Green Care -koulutushankehaussa. Satakunnan ammattikorkeakoulu hakee myös omaa maakunnallista tiedotushanketta 1.11.2015–31.3.2018.

Yksittäinen lyhyt hanke kokonaan uudelta osaamisalueelta tuotti runsaasti uutta osaamista jota on pystytty hyödyntämään sekä oman organisaation sisällä että maakunnan yritysten hyväksi.